Viikonloppu juhlistui Jokelan kartanossa, Hämeenkoskella Railan 60-vuotispäivillä.Pakkasta oli jo -5 ja harmaanhuuruistaa, kun täällä Mannerheimintiellä koivuissa on vielä keltalehtiä.
Lokakuussa olemme saaneet viettää synttärijuhlia :yksivuotisia( Miro) ja 80- (Ville ),70-v.( Pupu )- ja nyt 60-vuotispäivät .
Onkohan niin, että pimenevä lokakuu saa ihmiset viettämään juhliaan, mikä on hauskaa.
Nuorison yhä enemmän suosima Halloween ja Pyhäinpäivä sattuivat samaan aikaan ja kirvoittivat keskustelua.
Teatteria näin viikolla kaksi kertaa Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä.
Teatteriasiamiesillan päätteeksi tarjottiin tämän syksyn farssi, Salaa rakas. Heppoista, mutta kyllä sen nyt katsoi.Itse asiassa tämän syksyn farssi on kokonaisuudessaan parempi kuin viime vuosina esitetyt.
Idoilla oli Maija Poppanen ( 101 ) lippua, joka oli oikein hyvä. Useat maailmalla liikkuneet katsojat totesivat, että helsinkiläinen taso vastaa nyt hyvin Lontoota tai Broadwayta.
Melko lopussa teatterin tietokone kaatui ja näyttämöllä pidettiin tauoko.Mainio nokikolari;Perttu eli Tuukka Leppänen yritti paikata istumalla lavan reunalle lukemaan kirjaa.Sitä kyllä kuunneltiin hiirenhiljaa. Tekniikkaa ei saatu kuntoon ja lopulta he vetivät näytöslopun ihan hyvin ilman konetta-valot kuitenkin toimivat. Arki-ilta vain pitkittyi monelle pienelle katsojalle liikaa.
Kuuntelin radiosta Mika Myllyahon haastattelun "miten minusta tuli minä " ja elämänkerta toi mieleen hänen vierailunsa Idoissa toissa vuonna. Uusi pääjohtaja aloittaa elokuussa ja on mainio valinta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti