Platonov, 31.1.2010

Platonov Kansallisteatterin suuri. Nähty jo ennakkona 14.12.2009.
Michael Baranin ohjaama Tsehovin Platonovin näin jo joulukuun ennakkona.Esitys kesti 3,45 tuntia enkä todellakaan pitänyt se turhasta pituudesta.En myöskään ollut tästä etukäteen selvillä.

Lavalla oli 21 näyttelijää ja aikamoinen sekamelska.Ajattelin, että ennakko on vielä jäykkää, mutta samanlaisia terveisiä sain eiliseltä Ida-joukolta.

Esitys oli mielestäni saanut selviä vaikutteita Smedsin Tuntemattomasta. Nyt litsittiin lätäköissä , jotka ilmeisesti kuvasivat suota-aivan järjettömän paljon.Täytyy ihailla näyttelijöiden hyvää fysiikkaa, erikoisesti Antti Luusuanniemen melskettä. Mutta miten neljä erilaista naista voi rakastua niin järjettömään juoppoon. EI.
Sinänsä näyttelijät uurastivat. Rooleissa oli myös hyviä kuten Markku Maalismaa ja Jukka -Pekka Palo. Mutta kun istuttiin vanhaan tapaan pitkässä ruokapöydässä, niin miksi se taka-alalla. Tunnelmassa ei ollut mitään tuntemieni venäläisten emigranttien slaavilaistunnelmointia. Eikä voi kuin kovasti kaivata Kaliman ihania 1950-luvun ohjauksia, jossa se maailma niin aitona eli. Ja elihän se vielä äskettäin Kolmessa sisaressakin  venäläisvierailussa.Eli palataankohan meillä ikinä epookkiin ??-ajanmukaiseen henkeen. Kohta nuoret eivät siitä enää mitään ymmärrä.
Ehkä siksikin Pitkä päivän matka oli niin ihana, että se loistonäyteltiin oikeassa epookissaan.
Varmasti Platonovista tulee mielipiteitä laidasta laitaan.
Olihan siinä yritystäkin.
Pianot, neljä nousivat ja laskivat ja kaksi soittajaa soitti läpi pitkän esityksen eikä se lainkaan häirinnyt, onnistui.Lopuksi viides vanha museopiano nousi alhaalta ylös.
Lopussa piti vielä sateella kastella kaikki, niin että näyttelijät kiittävät kylpytakeissa.
Kaikki neljä naista sitten ampuvat nuoren Platonov-juopon.
Tulen taas ihan vihaiseksi , kun muistan kaiken turhan  shown ja pituuden. Kirjoitin Baranille kohteliaan kirjeen liiasta pituudesta.
En siis pitänyt esityksestä, jossa oli yritystä, mutta sekamelskaksi jäi.Samalla tavalla oli mahdoton hölmöily Komin Vanja-eno paitsi päänäyttelijä Hannu-Pekka Bjökmania.

Sääli siis ettei Platonovin kokonaisuus onnistunut , vaan sekavuus jäi päällimmäisesksi. mielikuvaksi.