keskiviikkona 21.4.2010 Ihmisvihaaja, Kansallisteatteri Suuri.
Moliere-klassikko Kansallisessa.Eniten esityksessä pidin Reita Lounatvuoren uudesta suomennoksesta, joka oli kielellisesti hauskaa riimittelyä. Loppusointuja oli helppo ja hauska arvailla.
Myös ruotsalaisen Ann Bonanderin marimekkopuvut olivat yllättävän pirteitä ja mainioita.Mutta miksi pitää välillä esiintyä valkoisissa alkkareissa.Jotenkin se on minusta kosiskelevaa.
Enkä erikoisemmin pitänyt Åsa Kalmerin ohjauksesta.Aiemmasta Sotaturisteista pidin, en tästä.
On kyse vanhan maailman modernisoimisesta eikä sitä mielestäni kannattanut tehdä ihan näin. Uutta musiikkiakin oli liikaa, joku pikkupätkä olisi ilmentänyt hoviteeskentelyn liikkeitä.
Esittäjät olivat nuoria näyttelijöitä, joista Ulla Raitio ( paikkajana ) selvisi mainiosti.Nuoret miehet kyllä huhkivat hikeen asti, mutta oliko se tarpeen. Keimailu, koreilu, teeskentely näkyisivät paljon vähemmälläkin, oikealla epookinmukaisella liikehdinnällä. Nyt varmaan kosittiin nuorta yleisöä kovalla vauhdilla.
Kohta meiltä katoaa kokonaan taito esittää näytelmiä oikean epookin tunnelmissa.Surullista.
keskiviikko 21. huhtikuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti