18.teatteriesitys/ syksy 2011
Saiturin joulu toi jälleen iloksemme joulusadut Kansallisteatterin kauniiseen ,vanhaan saliin.Charles Dickensin kuuluisan näytelmän vuodelta 1843 (A Christmas Carol ) oli taidolla ja näyttävästi ohjannut, suomentanut ja sovittanut Kurt Nuotio.
Näimme herkullisesti näyttämölle sovitetun vanhan sadun, jonka oli taitavasti lavastanut Kati Lukka. Vanhat englantilaissävyiset puvut oli suunnitellut Tarja Simonen.
Lavalla hääri iso joukko väkeä, keskeisenä saituri Ebenezer Scroogena Kari Heiskanen, jonka roolisuoritusta on kovasti kehuttu, eikä syyttä. Näyttelijät vaihtoivat rooleja ja mukana oli myös lapsia.
Esitys oli ohjeistettu 6-100-vuotiaille. Jälkimmäinen puoli katsojista tuntui täysin lumoutuneena nauttivan näytelmästä. Jäin kuitenkin miettimään pienempien katsojien ymmärrystä, sillä satu on aika vaativa kaikkine joulunhenkineen ja takautumineen. Ehkä tästä kuuluu vielä lisää kommentteja ja ainahan on hyvä, jos on jotain etukäteen on kerrottu tarinasta.
Kuitenkin oli kaikille selvä, että hyvä voitti pahan ja ilkeän ja saiturin muuttuminen sai kaikki ympäristössä hyväntuulisiksi ja iloisiksi. Tätä muutosta kuvasi selkeästi Tero Jartti,Tulevan joulun henki ensin hurjan mustan kuoleman hahmona ja muutoksen jälkeen punakultaisena karkinjakajana.Katsomon lapsille heitettiin vakuudeksi karkkejakin lopuksi.
Uudenlainen, hyväksi muuttunut saituri tuotti suurta iloa ympäristössään.
Ihanasti soittivat kolme Brotherus-veljestä selloa, viulua ja kitaraa.
Loppuunmyyty katsomo selvästi piti näkemästään ja uskoisin , että mietittävää riitti myöhemminkin rikkaasta sisällöstä. Hyvä mieli tästä esityksestä jäi.
Nyt on sitten nähty runsaasti syksyn monipuolista teatteriohjelmistoa, monenlaisia, hyviä esityksiä. Vuosi vaihtuu, uudet esitykset ovat tulossa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti