SYNKIN HETKI--CHURCHILL

Sunnuntaina 21.1.2018 elokuva

Välillä elokuvaakin ja Gary Oldmannin Churchill sopii hyvin tähän  näyttämöiden maailmaan. Puhetaidollaan Churhill johti sotaan joutuvaa Britanniaa ja sai maan toimintaan.
Erinomainen, katsomisen arvoinen elokuva.

MESTARI JA MARGARITA, WILLENSAUNA

Keskiviikkona 17.1.2018

JÄNNÄ TAPAUS.

Mihail Bulgakovin teos on  suomennettu yleensä nimellä Saatana saapuu Moskovaan.Nyt paksusta ja aikoinaan Neuvostoliitossa osin sensuroidusta teoksesta saatiin nähdä ohjaaja ja dramatisoija Anne Rautiaisen hyvin karsima versio. Näin keskityttiin rakkaustarinaan ja ainakin jonkun harmiksi pari Wolandin demonia puuttui kokonaan. Mutta esitys toimi kokonaisuutena ja tuskin on Willensaunassa koskaan nähty näin visuaalisesti komeita näkyjä.

Näyttelijöitä oli vain kuusi ja usealla oli kaksoisrooli.Pimeyden ruhtinas Marc Gassot, Woland, elegantti paholainen puhui harvinaisen selkeästi ääntäen -siis ruhtinaan tavoin.

Tässä kohtaa heti kummastelu käsiohjelmasta, jossa näyttelijät olivat vain yhden rivin nimiluettelona. Miten voi luulla, että kaikki yleisöstä tunsivat näyttelijät- eivätkä tietysti tunteneetkaan. Outoa ja kummallisen ylimielistä. Sensijaan muita toimijoita esiteltiin tarkemmin ja se on hyvää ja ansaittua.
Yritän aina korostaa ohjelman tärkeyttä.

Tarkistus johti siihen , että näyttelijätkin olivat sentään saaneet esittelynsä, mutta olisi ollut aika helppoa lisätä tekstiin , missä roolissa he nyt olivat.

Minulle oli uutta tämä paholaisen hallitsema maailma, jossa tapahtui heti alussa kummia. Hänen seurassaan liikkuivat Begemot-kissa, (Juha Varis) ja Hella noita-( Maria Kuusiluoma).

Goethen Faust oli Bulgakovin esikuva ja siitä olikin lainauksia
Juhani Laitala esiintyi runoilija Bezedommina Ja myös Pontius Pilatuksena. Ylipapin ja Jeesuksen (Jeshua) keskustelut jäivät kuitenkin vähemmiksi ja pääosaan nousivat rakastavaiset Runoilija ja Margarita pienikokoisine nukkeineen, joita he hyvin käsittelivät.
Mieleen tuli heti Indonesian nukketeatteri, joka on siellä kovasti voimissaan.

Ohjaaja Anne Rautiaisesta kerrottiin , että hän on perehtynyt nukketeatteriin ja fyysis-visuaaliseen teatteriin eri puolilla maailmaa.

Janne Siltavuoren osuutta olivat lavastus, nuket ja pukusuunnittelu. Pietu Pietiäinen vastasi valo- ja videosuunnittelusta. Vielä muitakin oli tarvittu suunnittelemaan taikamaailma Willensaunaan. Komeasti siinä lennettiin yli Moskovan valojen.

Pidin näytelmästä. Täytyy myöntää, että esitys pääsi jotenkin positiivisesti yllättämään minut.

TIPPUKIVITAPAUS , KANSALLISTEATTERI, SUURI

Lauantaina 13.1.2018

Nyt oli riemua sekä lavalla että katsomossa, jossa ainakin permanto oli loppuunmyyty. Pienten katsojien seurana oli vanhempia ja isovanhempia.
Ja keitä kaikkia sitten lavalla oli, niin se ei aina ollut tälläiselle vanhemmalle katsojalle ihan selvää, mutta se näytti olevan pääosin riemastuttavaa pienille katsojille.

Näytelmä kuuluu siis Laura Ruohosen tuotantoon ALLAKKA PULLAKAN JA YÖKYÖPELEIDEN  runoteosten joukkoon ja Ruohonen  on sekä käsikirjoittaja että ohjaaja.

Seitsemänvuotinen kaverini odotti kovin MAHTIMUMMELI , PÄÄTÄIVÄÄTÄISEN (uskomaton Seela Sella ) ja AGENTTINERO NARUN näkemistä. Jälkimmäinen eli Martti Suosalo oli paikalla vain virtuaalisesti isona kuvana antamassa hyviä agenttineuvoja.
Yökyöpeleiden riemun(Kaupunginteatterissa) jälkeen jo odottikin jatkoa. Kyllä sitä nyt saatiinkin tässä Tippukiviluolassa.

 Anna -Mari Kähärä oli siis säveltänyt koko perheen musikaalin. Varmaankin kaikki oppivat renkutuksen, JOS ON HANSKAT, TARTTEE KÄDET...... Aulassa myytiin uunituoretta äänilevyä, joka sekin sai Hesarissa huiput eli 5 tähteä ja suurkehut. Bändi oli lavalla esillä tosi vauhdissa.

Lavastus tippukiviluolineen oli Antti Mattilan. Hahmoista ja puvuista vastasi Erika Kallasmaa. Tottakai hirmutärkeitä olivat valo, video-, ääni ja naamioinnninsuunnittelu ja toki Dramaturgi Pipsa Longankin työ.

Näyttämön yli kulki paksu köysi ja sitä pitkin suhahti paikalle TUKAANI  Katja Korström, jonka ilma-akrobatia oli vaatinut oman suunnittelunsa.temput olivat taitavia ja puku kaunis.

Roolien pääparina seikkailivat Seija Soija , Papu eli  Vuokko Hovatta ja isokokoinen Hujoppi Jani Karvinen. Pieni seuralaiseni valitsi vaikuttavimmaksi näyttämöhenkilöksi Mahtimummelin, jonka  hienoa työtä ja ihmeellistä myssykulkuneuvoa  osittain saattoi myös lisätä Seela Sellan viehättävä lohdutus eturivissä istuvalle 2-3 vuotiaalle tytälle "ei tarvitse pelätä".

Tästä kuitenkin huomautus , että kannattaisi noudattaa teatterin antamaa ikäsuositusta, joka  oli yli 5-vuotta.

Vuokko Hovatta lähti pontevana pikkupapuna seikkailulle ylitäydestä kodistaan, papupurkista ja kyllä hänen pontevaa lauluaan kelpasi kuunnella.

Matkalla jouduttiin HUIPUTUSHOTELLIIN, jonka Mursuportieri (Marja Salo) rullaluisteli komeasti Väliverhon esiin . Sitä ennen tutustuttiin myös Kultahamsteriin.

Tippukiviluolaankin päästiin ja sieltä vapautettiin orjatyötä tekevät olmit.

Ja voi mikä jammaus lavalla lopuksi olikaan, kun KOKO ENSAMBLE, esiintyjät ja koko hiiriperhekin ja kaikki toivat iloa ja musiikkia yleisölle.

Lastennäytelmät ovat todella TÄRKEITÄ.  Nyt tuli suuri menestys.
Ja maksimimäärä tähtiä satoi Hesarissa  17.1, kun kulttuuritoimittaja kehui  TIPPUKIVITAPAUKSEN  LEVYÄ poikkeuksellisen meheväksi tapaukseksi.