maanantai 30. marraskuuta 2009

30.11.2009 Lasinen eläintarha

Kansallisen Willensaunassa Lasinen eläintarha herätti muistoja 1950-luvulta.Luistelimme koulutunneilla Kaisiksen kentällä, Pieni näyttämö valmistui ja sähkökirjaimin (uusi asia ) luki mainosteksti :  Williams ,Lasinen eläintarha.
 Nyt sen näin nuorten esityksenä. Ulla Raition Laura, näyttämötaiteen lopputyö toi hänelle viime keväänä meiltä  Idojen 1000 euron stipendin ( opettajakunnan valinta ). Kyllä hän oli hyvä, raajarikko, mieleltään hauras tyttö, aivan erinomaisen hienosti tulkittu.
Ohjaaja Liisa Mustoseltakin tämä oli lopputyö, ehkä hiven kommervenkkejä liikaakin. Vierailija Henrik Hammarberg teki samoin lopputyön. Nuoren kertojan Antti Holman Tom oli myös uskottava työ.Katariina Kaitue, äiti oli ainoa vanhempi näyttelijä. Hän on kaunis ja liikunnallinen, mutta jotenkin mielestänä liian pehmeä ja siis huutamalla kovaa kohtaloaan esittävä.Mutta hyvän roolin hänkin teki. Kovettunut katkeruus voisi olla hiukan toistakin.
Kokonaisuudessaan hyvä työ. Jännää , että yhtäaikaa menevät siis O,Neillin ja Williamsin omaelämänkerralliset klassikot.
Pitkän päivän matka yöhön on loistava, näyttelijäjuhlaa  Esko Salmisen ja Terhi Panulan johdolla..

tiistai 24. marraskuuta 2009

24.11.2009 Ida Aalberg-juhlan muisteluja

Polveni tekivät tenän ja vastalauseen " juhlakepeydelle ". Ikävää on , että oikeakin polvi nyt pettää.
Edelleen on hyvä mieli onnistuneesta juhlasta. Tuntuu siltä, että kestää hirvittävän marraskuisen pimeyden ja sateet.
Muje soitti ystävällisesti ja kertoi olleensa työmatkalla ulkomailla ja siksi estynyt laulamasta.Ida-koira voi oikein hyvin ja on siis hauska muisto edellisestä palkinnosta.
Ohjelmanesittäjät olivat hauskoja , neljä laulua Tauno Palon muistoksi ja yleisö selvästi innostui. Jukka-Pekka Palo aloitti isän kunniaksi Yökohokit-soololla. Sen lisäämistä  ohjelmaan pyysin ja se toteutettiin. Kulkurin valssia seurasi "näenhän sinisen taivaan, joka alkoi Anna Paavilaisen herkällä soololla ja lopun "Potkut sain "koreograafattiin hauskasti. Mukana oli siis viisi naista ja viisi miestä. Tuomas Kesälä ,tuttu jo  TV:n Bumtsi-bumtsista ja iloinen Mari Kätkä hanureineen.Heillä on enää muutama näytös jäljellä, mutta esityshän on mennyt jo yli vuoden Suurella.
Puheista pidin erikoisesti Outi Lahtisen palkintopuheesta Suosalolle.Palkitsimme "arkisen etiikan perään kysyvistä töistä ". Ja Martti Suosalo kiitossanoissaan muisti kauniisti vaimoaan Virpi Suutaria, joka hoitaa lapsia näyttelijän ollessa töissä joka arki-ilta.Myös iloinen Joanna Haartti kiitti spontaanisti muutamalla lauseella.
Mika Myllyahon esiintyminen oli varmasti tärkeää ja mielenkiintoista monille. Minun mielestäni hän on todella sympaattinen ja jännää on nähdä miten vaihto syksyllä sujuu ja mitä se talolle merkitsee.
Olin kaupassa, kun radiossa luettu uutinen uudesta pääjohtajasta soitettiin minulle ja melkein hypin ilosta. Olemme istuneet kahdessa palkintoraadissa ja haluan uskoa häneen pääjohtajana.
Hanna Korsberg piti juhlapuheen tutkijan ja professorin taidoilla. Sipari puhui hyvin Nevalalle.
Nevalan huumorintaju ei oikein tainnut niellä Suosalon kiitospuheessaan esittämää , että nyt hän vihdoin pääsi Kansallisteatterin lavalle. Katseeni sattui pääjohtajan vakavuuteen sillä hetkellä.
Mutta ohjelma sujui kaikkiaan todella loistavasti ja luistavasti ja kaikin tavoin yleisö tuntui viihtyvän.

Kulkurin laulajat menivät palkaksi yhteiselle päivälliselle Eliteen, kymmenen laulajaa, ihanasti soittava Tuomas Kesälä ja Mari Kätkä , joka hoiti neuvottelut aivan loistavan ystävällisesti ja hyvin.Pistäytyivät ennen lähtöään kuoharilla.
Tarjoilu on täysin välttämätön lisä.Monet luonnollisesti kiittivät tilaisuutta ja ajatella , että Eva Noro oli mukana. Sensijaan miinuspuolelle voi laskea sen, että aika moni Ida oli matkoilla etelässä.

Eilen oli Kansallisteatterissa teatteriasiamiesilta.Dramaturgi Eva esitteli neljä maaliskuussa tulevaa näytelmää.Hän on viehättävä ja varmaan hyvä työssään, mutta ei tietysti kuulostanut mukavalta, että hän tekee puhuessaan monia kielivirheitä. Ei oikein sovi Kansallisteatterille.Hauskaa oli, että hän mainitsi Joannan Ida-palkinnon. Päivi jäi tarjottuun teatterinäytökseen.
Esko kuljetti minua autolla edestakaisin.Muuten olen nyt peruutellut menojani saadakseni jalat rauhoittumaan.

tiistai 17. marraskuuta 2009

tiistaina 17.11.2009, Ida Aalberg-säätiön palkintojuhla, kansallisteatteri

Palkintojuhla, suurprojektini on onnellisesti ohi. Tunnelma oli tosi hyvä. Juhlaväkeä oli sopivasti noin 250 ( Pieni näyttämö vetää 308 henkeä ).
Olen onnellinen kaiken hyvästä onnistumisesta.
Kaikkea kehuttiin ja kaikki sujui.Palkitut olivat iloisia, erikoisesti molemmat näyttelijät. Martti Suosalo tuntui kivalta ja reilulta, vaikka hänen piti lähteä nopeasti näytökseensä Ryhmäteatteriin. Onneksi ohjelmanmuutoksemme onnistui eli siirsimme juhlan alkamisaikaa tunnilla. Hän tuli paikalle meikattuna Akaki Akakievitsiksi ja kiitospuhui kauniisti. Vaimo Virpi Suutari , joka jäi juhlan loppuun sai lämpimästi esitetyt kiitokset, kun näyttelijä on töissä yli 200 iltaa viikossa, niin jää äidin osaksi hoitaa kolmea lasta. Suosalo oli tullut omalla autolla.Outi Lahtinen puhui mielestäni hyvin Suosalolle .
Mitä enemmän olen ollut yhteydessä sitä rehdimmältä ja symppikseltä Suosalo tuntuu.Tänä aamuna näyttelijät olivat Ylen aamu tv:ssä.
Joanna Haartti oli vilpittömän iloisen tuntuinen ja lausui hänkin muutaman lauseen kiitokseksi.Hän oli hauskan persoonallisesti pukeutunutkin.
Lämpiö oli täynnä iloisia ihmisiä. Moni kiitti jo paikalla kuten Elsi Hetemäki-Olander, Marjatta Väänänen ja monet muut. Ja paljon oli tietysti tutun näköistä mm Laila Hirvisaari, panu rajala vaimoineen jne.
Kulkurin laulajia oli esiintymässä kymmenen ja kaksi säestäjää. He tulivat myös kuoharille ennen päivällistään.
Oli tietysti hauskaa nähdä monia näyttelijöitä kuten Ismo Kallio vaimoineen, Ritva Valkama ja Elli Castren.
media on sitten oma lukunsa. Molemmat iltapäivälehdet noteerasivat juhlamenot kuvilla.

maanantai 9. marraskuuta 2009

9.11.2009,valmisteluja ja vanhoja muistoja

Aloitin aamulla Ida-juhlan tiedottamisen . Markko auttoi eilen tekemään hyvän s-postikutsun, jota oli helppo lähettää. Soittamalla yritin sitten tavoittaa lähinnä naistenlehtiä. Päätoimittajien kiinni saaminen on tosi vaikeaa, toimituspäälliköt vastaavat hiukan helpommin. Suostuvat sitten kyllä tulemaan, mutta soittorumba on aikaavievää ja vaativaa.
Hesarin teatterikriitikot juhlivat omaa 120-vuotista lehteään.

Berliinin muurin murtumisesta on tänään kulunut 20 vuotta. Muuri (täytti 2 vuotta ) oli kesällä 1963 minun jännityskokemuksiani, kun asuin useita viikkoja varakkaassa Schuffnerin perheessä länsi-Berliinissä ja omakohtaisesti koin muurin kauheuden kuolonuhreineen. Nuori Kennedy oli  muutamaa viikkoa aikaisemmin  vierailullaan pitänyt kuuluisan tukipuheensa.
 Mutta esim pojan morsian Heidi ei ollut kahteen vuoteen nähnyt vanhempiaan ja sisaruksiaan, koska oli lännessä kun muuri äkillisesti pystytettiin.Perheessä oli kolme lasta kihlapuoliskoineen ja lännen elämä tuntui heidän kanssaan vauhdikkaalta , vaikka miljoonakaupunki oli kaikkialta saarrettu.
Suomalaisena saatoin vierailla idän puolella , kävin kaksi kertaa jonkun seurueen kanssa, mutta ei se ollut mukavaa,päinvastoin ankeaa.Onneksi lääkkeiden salakuljetus itään saatiin järjestymään muuten kuin minun avullani.

perjantai 6. marraskuuta 2009

6.11.2009, Harmonia,Ryhmäteatteri

Eilen Ryhmäteatterissa Mika Myllyahon Harmonia, jota oli katsomassa 126 Ida-lippulaista. Ihan mainio esitys. Nautin todella esityksen alusta ja teatterin näkemisestä, kun taitavat tekijät olivat lavalla aivan lähituntumassa.
Näytelmä kertoi teatterin maailmasta ja oli ilo nähdä Kari Heiskanen esittämässä kirjoittajaa jaohjaajaa (Mikaa). Hyvin näyttelivät myös Tiina Lymi ja Juha Kukkonen.
Tekstissä oli paljon hauskoja tuoreita asioita teatterin maailmasta.
Edellinen osa, huikean hauska Kaaos aiheutti sen , että olimme jo keväällä ostaneet liput esitykseen, joka on  Pengerkadulla koko ajan ollut loppuunmyyty.
Ihan hyvä puoli Myllyahon näytelmissä on myös sopiva pituus ( 1,5 tuntia, ei väliaikaa ).
Niinpä ehdin kotiin katsomaan tv:stä mainiota Mansikkapaikkaa, jossa Mikko Kuustosen vieraana nyt oli Eva Litmanen. Haastattelija on tilaa antava, rauhallinen, miellyttävä ja filmimuisteluaines hienosti koottu. Se on noussut suosikkiohjelmakseni syksyllä.
Eeva Litmanen sanoi hyvin teatterikritiikistä, että nykyään on vain yksi mielipide ( Hesaria ei mainittu nimeltä, mutta tarkoitettiin ), kun ennen oli neljän kriitikon eroavatkin mielipiteet, jotka muodostivat kritiikin. Juuri näin !

Juhla alkaa olla "valmis ", hain tänään kultasepältä kaiverretun palkintoveistoksen ja mitalin. Mediaa vielä lähestymme Päivin kanssa.
Tuula kertoi, että tulijoita eli kyllä-vastauksia on nyt 230-hyvä. Saliin mahtuu 309 henkeä.

sunnuntai 1. marraskuuta 2009

1.11.2009, Salaa rakas, Maija Poppanen, kaupunginteatteri

Viikonloppu juhlistui Jokelan kartanossa, Hämeenkoskella Railan 60-vuotispäivillä.Pakkasta oli jo -5 ja harmaanhuuruistaa, kun täällä Mannerheimintiellä koivuissa on vielä keltalehtiä.
Lokakuussa olemme saaneet viettää synttärijuhlia :yksivuotisia( Miro) ja 80- (Ville ),70-v.( Pupu )- ja nyt 60-vuotispäivät .
Onkohan niin, että pimenevä lokakuu saa ihmiset viettämään juhliaan, mikä on hauskaa.

Nuorison yhä enemmän suosima Halloween ja Pyhäinpäivä sattuivat samaan aikaan ja kirvoittivat keskustelua.
Teatteria näin viikolla kaksi kertaa Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä.
Teatteriasiamiesillan päätteeksi tarjottiin tämän syksyn farssi, Salaa rakas. Heppoista, mutta kyllä sen nyt katsoi.Itse asiassa tämän syksyn farssi on kokonaisuudessaan parempi kuin viime vuosina esitetyt.

Idoilla oli Maija Poppanen ( 101 ) lippua, joka oli oikein hyvä. Useat maailmalla liikkuneet katsojat totesivat, että helsinkiläinen taso vastaa nyt hyvin Lontoota tai Broadwayta.
Melko lopussa teatterin tietokone kaatui ja näyttämöllä pidettiin tauoko.Mainio nokikolari;Perttu eli Tuukka Leppänen yritti paikata istumalla lavan reunalle lukemaan kirjaa.Sitä kyllä kuunneltiin hiirenhiljaa. Tekniikkaa ei saatu kuntoon ja lopulta he vetivät näytöslopun ihan hyvin ilman konetta-valot kuitenkin toimivat. Arki-ilta vain pitkittyi monelle pienelle katsojalle liikaa.

Kuuntelin radiosta Mika Myllyahon haastattelun "miten minusta tuli minä " ja elämänkerta toi mieleen hänen vierailunsa Idoissa toissa vuonna. Uusi pääjohtaja aloittaa elokuussa ja on mainio valinta.