KAUPUNKIKETUT ( engl. Tusk Tusk) joutuivat koville pienessä teatteritilassa. Näyttelijät selvisivät hyvin kovasta perhedraamasta, murrosikäisten lasten odottaessa hylättyinä turhaan äitiään.
Anna Paavilainen teki huikean roolin 14-vuotiaana Maggiena myös fyysisesti riehuessaan näyttämöllä ( tuli mieleen vuoden takainen Viidakkokirjan pääosa) ja myös henkisesti kypsempänä ja ymmärtävämpänä kuin vuotta vanhempi isoveli Eliot- Antti Holma, joka oli kuitenkin päättänyt pitää sisaruslauman yhdessä.
Pikkuveli Finnin , jälkeenjäänneessä pikkulapsi hahmossa voi lähinnä ihailla 7-vuotiaan näyttelemistä erilaisin liikkein, roolissa Tuomas Kiiliäinen.
Muut neljä näyttelijää olivat pienemmissä rooleissa.
Englantilainen kirjailija , Polly Stenham on itse vasta 23-vuotias ja tämä oli jo hänen toinen menestysnäytelmänsä.
Ohjaajana oli Minna Nurmelin.
Kyllä alkupuolella tuntui , että näytelmä jonkin verran laahasi esityksenä. Osasyynä varmaan oli taas pituus, 2 tuntia 25 minuuttia, joka merkitsi samalla myös kovaa työtä pienen Omapohjan näyttelijöille.
Varmaan myös kovaa työtä näyttämön sekasotkun rakentamisessa, kun Omapohjassa pyörii tällä hetkellä kolme eri näytelmää.
Tänään ajattelen , että Kaupunkiketut kannatti nähdä ja ihailla näyttelojöiden taitoa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti