no 9/ syksy 2011
Katri Helena-musikaali oli viihteellinen, visuaalisesti kaunis ja nostalginen esitys eli paljolti sellainen mitä odotinkin muutaman kohtauksen etukäteen nähtyäni.
Sanna Majuri esittää erinomaisesti sankarittaren roolin laulaa hyvin meille kaikille kovin tutut iskelmät ja innostunut täpötäysi yleisö taputtaa useasti ja usein häiritsevästi kesken esityksen.Suuri orkesteri kapellimestari Lasse Hirven johdolla soittaa komeasti ja jo monta kertaa on syystä ylistetty Kaupunginteatterin tanssiryhmää.Tanssijat ovat todella monipuolisen hyviä ja hauskoja vaikkapa mainiossa saunakohtauksessa tai vuosikymmenten tuttujen tanssien esittämisessä.
Ohjaus ja erinomainen koreografia on Tiina Brännaren.
Käsikirjoitus on Ilpo Tuomarilan. Olisikohan kuitenkin niin, että toisen puoliskon proffa- kohtauksia on jo liikaakin,kun lähdetään irvimään kirja-ja kulttuuripiirejä.
Kari Arffman tekee sinänsä hauskan koomisen professori-roolin. Hyvin he kaikki lavalla laulavat niin myös äiti, Sinikka Sokka kuin Timo Kalaoja , Sami Hokkanen.
Eija Vilpas naurattaa hilpeästi yleisöä, karajalaisyntyisenä fanittajana "ihhailijana ". Sari Siikander käärmeilee komeasti skandaalilehden inhoittavana toimittajana. Hänen puvustukseensa on satsattu tosi komeasti ( minulla ei ole tällä hetkellä käytössä ohjelmalehtistä) ja muutenkin puvustus on mainiota esim. 70-luvun Marimekko-kesäidyllissä. Samoin on kaunis lavastus tähtitaivaineen ja lopun silmiä hivelevinä lumimaisemina.
Eurovisioesitys Katson sineen taivaan jää monella tapaa kauniina mieleen.
Tuntui siltä, että aika moni tuli hiukan hämmentyneenä katsomaan vielä täysissä voimissa olevan laulajattaren elämäntarinaa. Useimmat tuntuivat pitävän näkemästään.
Ihan kauhean kummoinen tarina ei ole, ei tietystikään mikään syväluotaus, mutta viihtyisyyttä ja nostalgiaa se suurelle yleisölle tarjoaa kaikkine hyvine ja surullisinekin käänteineen ja varmasti tälläistäkin tarvitaan.
torstai 20. lokakuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti